Vuoden 2021 talousarviosta on tulossa tukevasti alijäämäinen. Kunnanjohtaja jätti kh:n kokouksessa eriävän mielipiteen. Tämä tarkoittaa sitä, että poliitikot eivät ole tehneet vastuullisia päätöksiä. Näinä kummallisina aikoina olisi erityisen tärkeää tehdä päätöksiä järjellä. Näin kuntavaalien häämöttäessä populismi saa valitettavasti liikaa painoarvoa.
Demariesitykset:
- Ateria- ja puhdistuspalveluihin lisätään 200 000€
- Joukkoliikenteen tukeen lisätään 150 000€
- Kunnallistekniikan palvelutason muutokset, lisätään 55 000€
- Vanjärven päiväkoti lakkautetaan, vähennetään 242 000€
- Vihtijärven koulu lakkautetaan, vähennetään 127 000€
- Kirjastovirkailija palautetaan, lisätään 38 000€
- Brändikehittäjä palautetaan, lisätään 51 000€
- Yrityspalvelujen asiantuntija 1.5. alkaen palautetaan, lisätään 32 000€
- Määräaikainen kotoutumisohjaaja palautetaan, lisätään 20 000€
Olemme jättäneet kunnanhallituksen esityksestämme pois pienempiä asioita. Tämä siksi, että tavoittelemme teknisesti sujuvampaa kokoustyöskentelyä ja välttyisimme ylipitkältä kokoukselta. Tiedämme kaikki, että hybridikokouksessa äänestäminen on vielä kankeaa ja vie äärimmäisen paljon aikaa.
Esitimme äsken kiinteistöveron korottamista kunnanjohtajan esittämällä tavalla, mutta veroa ei siis koroteta. Luovumme siis tässä haastavassa taloudellisessa tilanteessa mahdollisuudesta kerätä kohtalainen määrä lisätuloja? Väitän, että olisimme edelleen kilpailukykyinen kunta, vaikka olisimme tehneet korotuksen. Kuntalaista kohtaan korotus olisi noin 60 euroa vuodessa. Mutta jos alennamme palvelutasoa, joka tällä päätöksellä on väistämättä edessä, kykymme houkutella uusia asukkaita varmasti heikkenee. Samoin velanotto veronkorotuksen sijaan ei ole kestävää taloudenhoitoa. Nämä eivät houkuttele kuntaan uusia asukkaita.
Palveluverkon tiivistäminen Vanjärven päiväkodin ja Vihtijärven koulun osalta on tarpeellista. Nämä esitykset olivat siis kunnanjohtajan alkuperäisessä esityksessä. Mielestämme olisi viisasta pohtia myös Vanjärvi/Jokikunta-akselia koulujen osalta.
Kyläkoulujen puolustaminen on kunnioitettavaa aktiivisuutta. Kyläyhdistysten yhteisöllisyyden korostaminen ja omaehtinen toiminta yhtä lailla. Sitten tulee se mutta. Onko pienen ryhmän tavoitteiden toteutuminen tärkeämpää kuin kokonaisuus? Sosialidemokraattisiin arvoihin kuuluu tasa-arvo. Haluamme, että kaikilla koululaisilla olisi samat mahdollisuudet opetukseen, niin pienten kuin suurtenkin koulujen osalta. Toinen tärkeä asia on pedagoginen osaaminen. Päteviä opettajia on helpompi rekrytoida työyhteisöön, jossa on kollegiaalista tukea. Samoin ammatilliset tukihenkilöt ovat paremmin oppijoiden saavutettavissa, jos ollaan suuremmissa yksiköissä. Apua tarvitaan muulloinkin kuin vain keskiviikkona tai perjantaina, jolloin terveydenhoitaja sattuu olemaan paikalla. Lapsivaikutusten arvioinnissa on nostettu esille huoli kaveripiirin pienuudesta pienessä yksikössä. Tunnistan samanlaisia esimerkkejä aikaisemmiltakin vuosilta. Esimerkiksi kiusattu on joutunut vaihtamaan koulua, jotta tilanne on saatu normalisoitua. Neljäntenä huolenaiheena on fyysiset tilat. Korjausvelkaa pienissä kouluissa on runsaasti. Kannattaako siis sijoittaa rahat seiniin pienessä yksikössä vai opetukseen suurissa yksiköissä? Haluaisin vielä mainita säästöt kouluruuasta. Vuoden 2020 talousarviossa oli luku 3,14€ kun se uusimmassa riisutussa 2021 talousarviossa tulee olemaan 2,84. Eikö tässä olla tekemässä hölmöä päätöstä?
No, onko sitten kysymyksessä taloudellinen säästö ja päätösten takana vain raha? Sosialidemokraattien näkökulmasta päätösten perusteluna koulujen osalta on enemmän tasa-arvo ja lasten etu.
Julkisessa keskustelussa on argumentoitu, että päätöksiä ei voi tehdä moniin syihin vedoten; milloin päättäjät ovat saaneet puutteellisia tietoja ja välillä luvut ovat olleet täysin vääriä. Vakuutan, että tietoa on riittävästi päätösten tekemiseksi. Olisikin tavoiteltavaa, että koulupäätöksissä kuultaisiin alan osaajia. Opettajien lausunnot useilta edellisiltä vuosilta ovat edelleen hyvä lähtökohta kouluverkon suunnittelussa.
Kouluverkon suunnittelu pitemmällä tähtäimellä olisi tavoiteltavaa. Tähän emme ole pystyneet. Pienissä kyläkoulussa eletään vuosia lopettamisuhan alla. Toisaalta esimerkiksi Etelä-Nummelan koulupalvelut ovat olleet asia, joka on vaikuttanut siihen, että lapsiperheet ovat hakeutuneet asumaan alueelle. Mikä on se poliittinen vastuu, jos emme toteutakaan suunnitelmiamme.
Entä Haimoon koulun rakentaminen? Kaikki poliittiset puolueet olivat hankkeen takana tietäen, että koulun koko mitoitettiin niin, että sinne tulevat myös Vihtijärven koulun oppilaat. Nyt Haimoossa on runsaasti tyhjää tilaa, koska poliitikot pyörsivät päänsä, eivätkä halua tehdä tarvittavia päätöksiä. Tämä on kuntalaisten rahojen tuhlaamista.
Kulttuuripuolella pidämme tärkeänä, että kirjastoauton toiminta jatkuu jossakin muodossa. Yhteistyötä Lohjan ja Nurmijärven kanssa tulee tehostaa. Tarvitsemme myös henkilökuntaa työn tekemiseen, vaikka omatoimikirjaston palveluja tullaan lisäämään. Tästä syystä haluamme palauttaa kirjastovirkailijan toimen. Varsinkin jos tämä tehtävä on kompuksessa kirjastoauton toimintaan.
Kunnanhallituksessa nähtiin myös erikoinen tapaus, kun perussuomalaiset esittivät määräaikaisen kotoutumisohjaajan tehtävän poistamista. Esitys ei sinänsä ollut yllättävä, mutta kun yksimielinen kannatus esitykselle tuli sekä kokoomukselta että keskustalta. Sosialidemokraattien kanta on, että Vihti sitoutuu kiintiöpakolaisten vastaanottoon ja huolehtii heidän hyvinvoinnistaan. Huomioitavaa on, että kiintiöpakolainen on jo saanut oleskeluluvan Suomessa.
Budjetin tasapainottamiseksi pitäisi löytää lisätuloja. Jos vertaamme lähialueen tontinmyyntituloihin, olemme onnettoman huonossa tilanteessa. Esimerkiksi maantieteellisesti pikkuruisella Keravalla on tavoitteena 5 miljoonan euron maanmyyntitulot. Miksi ei laajalla Vihdillä ole saman suuntaisia tavoitteita? Olisiko ongelmana se, että emme poliittisesti anna viranhaltijoiden keskittyä keskeisten taajamien suunnitteluun vaan resursseja käytetään tehottomampaan haja-asutusalueiden kaavaratkaisuihin.
Elinkeinoelämän kehittäminen on ollut aina vihtiläisten lempilapsi. Yhteisöverotuotot kuitenkin ovat suorastaan häpeällisen alhaiset. 3,7 miljoonan euron tulot kalpenevat lähialueen tuloille. Esimerkiksi kolmanneksi parhaalla Hyvinkäällä yhteisöverotuotto on 235€/asukas. Vihdissä luku on 124€/asukas. Olemme kolmanneksi huonoin Siuntion ja Järvenpään jälkeen. Jotta yritystoimintaa ja yhteisöverotuloja saadaan, tarvitsemme pitkäjänteistä lobbausta ja verkostointia, sekä henkilöresursseja. Pelkkä keskustelu yritystonttien vähäisyydestä ei riitä.
Yhteenvetona totean, että tarvitsemme pitkäjänteistä ja aktiivista politiikkaa. Olen aiemminkin kritisoinut näennäistä neuvottelumenettelyä poliittisten ryhmien välillä. Esimerkiksi Vantaalla kaikki poliittiset ryhmät kokosivat omat tavoitteensa yhteiseen käyttöön, joiden pohjalta poliittiset neuvottelut käytiin ja varsin yhtenäiseen tulokseen päästiin. Vihdissä neuvottelut olivat kyräilyä ja omien kantojen pimittämistä ja toisten mielipiteiden urkkimista. Ei hyvä. Tästä voimme oppia tulevina vuosina, sillä taloustilanne ei ainakaan hetkessä vaihdu karsintalinjasta laajaan ja ruhtinaalliseen jakopolitiikkaan. Toivon meille yhteistä ja neuvottelevaa viisautta. Pallo on sillä ryhmällä, joka on suurin.
Näillä lisäyksillä sosialidemokraattinen valtuustoryhmä hyväksyy vuoden 2021 talousarvion.
SDP:n ryhmäpuheenvuoro 9.11.2020 valtuuston kokouksessa.
Viimeisimmät kommentit