On erinomaisen hyvä asia että meillä lopultakin on yrittäjien kanssa yhteistyössä työstetty elinkeinostrategia tulevalle valtuustokaudelle. Yrityselämän vireyttäminen on ollut Vihdin kunnalle vuosikymmeniä tervanjuontia, josta ei ole tullut oikeastaan mitään.
Muutama sana historiaa;
Meillä ei ole ollut osoittaa yrittäjille tontteja sopivilta alueilta, eikä meillä ole hankittu työntekijöille sopivaa asuntotuotantoa, koska vuokra-asuntojen rakentamista on pidetty jäissä. Viimeisenä on annettu joukkoliikenteen ajautua alas, niin ettei työtekijöille ei ole ollut mahdollista liikkua muuta kuin pääkaupunkiseudun suuntaan. Meiltä on siis puuttunut tontteja, asuntoja ja liikenne mahdollisuuksia eli juuri niitä joihin pääkaupunkiseudun kuntia on patisteltu yhteistyöhön- eli MAL-sopimukseen.
Tämän kaiken seurauksena Vihdin kunnan työpaikkaomavaraisuus mataa ale-lukemissa ja yhteisöverotuottoja ei käytännöllisesti juurikaan ole, ainakaan jos verrataan seudun verrokkikuntiin.
Onneksi Siperia on opettanut.
Loppuun kuluvalla valtuustokaudella asiasta on nyt ilmeisesti puhuttu sen verran että olemme saaneet paperia aikaiseksi jopa niin että on kuunneltua yrityselämän ammattilaisia eli yrittäjiä.
Vihti on edelleen pääkaupunkiseudulta katsoen ” se pelto metsän takana” eli meidän profiloitumien nykyistä paremmin näkyväksi on pahasti kesken.
Vihdin kunnan vahvuudet yrityselämän sijoittumiseen ovat merkittävän hyvät, mutta sijaintia etsivät yritykset eivät vaan usko kunnan vakuutteluihin vaan liukuvat muihin kuntiin. Jotain siis pitäisi tehdä.
Elinkeinostrategiassa on toki lueteltu kaikki positiivinen Vihdistä jotka valveutunut sijoittumiskuntaa etsivä yrittäjä kyllä huomioi, mutta edelleen jää kaipaamaan, mikä se Vihti nyt sitten oikeastaan on?
Elinkeinostrategia antaa moneen mahdolliseen yrityselämään mahdollisuuksia mutta ei oikeastaan tavoittele silti ketään, eli se Luu eli brändi puuttuu.
Otetaanpa esimerkiksi meidän kaikkien tuttu Haltia. Sen sijoituspaikasta käytiin laaja keskustelu ja jopa Vihti osallistui niihin neuvotteluihin mutta ei pärjännyt sijoituspäätöksessä Espoolle, jonka neuvotteluja veti Vihdin kunnan entinen kunnanjohtaja Marketta Kokkonen, joka oli tuolloin Espoon kaupunginjohtaja. Hän tunsi Vihdin heikkoudet ja tiesi Espoon vahvuudet ja lopputulos on kaikkien tiedossa.
Ja miksi sitten näin kävi. Espoossa osattiin laskea. Odotettiin että Haltiassa tulee käymään vuosittain n 350 000 – 500 000 tuhanteen kävijää, jotka käyttävät käynneissään vähintään 30€/kävijä, jos vaan maastossa liikkuvat. Enemmän ohjelmoitu retki jopa yli 100€/henki. Eli tulo haarukka kävijöistä riippuen on n. 400 000 hengen mukaan 12 000000 – 20 000 000€ jos kävijät käyttävät käynnillään 30 – 50€. Nämä tulot jäävät seudun yrittäjille ja myös välillisesti kaupungille.
Vihtiläisittäin ei ole kovinkaan paljoa arvostettu kunnan mahdollisuuksia matkailukohteena, ehkä suhtautumista kannattaisi muuttaa.?
Hyvä on, että on seitsämän syytä sijoittua Vihtiin – mutta pitäisi löytää niitä ylivoimatekijöitä joilla todella saataisiin yrittäjiltä myönteisiä sijoituspäätöksiä. Tämä sen vuoksi että muillakin kunnilla on aivan yhtä monta hyvää syytä tarjota työpaikka-alueita yrittäjille.
Kunta on nyt lähtenyt tosissaan liikkeelle Etelä-Nummelan kehittämiseen myös yritysalueina. Sitä on todella syytä tervehtiä innostuneesti ja toivoa hankkeille ripeää edistymistä. Ainakin niin että jotakin on silloin valmiina kun Tunnin Juna aloittaa liikennöimisen.
Kaiken kaikkiaan kunnan elinkeinostrategia on hyvin koottu kooste kunnan mahdollisuuksista ja hyvä muistikirja kun tehdään elinkeinoelämälle myönteisiä päätöksiä. Jos tämä strategia mahdollistaa yrityselämän vireytymistä kunnassa se johtaa yhtä merkittävään kehitykseen kuin 60-luvulla Vihdin ensiaskeleissa kunnan teollistumiseen.
Vihdin kunnan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä hyväksyy elinkeinostrategian pohjaksi jatkotoimenpiteille.
Vihdin sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoro Vihdin kunnanvaltuusto 15.2.2021.
Viimeisimmät kommentit