Heidi Nieminen

Hei,

Olen Heidi Nieminen. 4-vuotiaan Peetun äiti, ammattiliiton puheenjohtaja, Otalampelaistunut keskisuomalainen ja ikuinen heppatyttö.

Ostimme mieheni kanssa talon Vihdin Otalammelta syksyllä 2014. Sen jälkeen olen tutustunut Vihtiin, sen palveluihin ja kyliin uteliaana. Täällä on paljon hyvää omaa rauhaa arvostavalle ja luonnossa viihtyvälle. Mutta myös ne normaalit kuntien ongelmat, joista raha tai lähinnä sen puute, on nostettu ainakin paikallislehtien juttujen perusteella ongelmaksi numero yksi ja siitä syystä kuntapolitiikassa kysytään useammin, että mistä säästetään kuin että millä asioilla kuntaa kehitetään nykyisten ja tulevien kuntalaisten hyväksi.

Luonnonläheisyys on ihan oikein osattu nostaa Vihdin vetovoimatekijäksi. Mutta voisiko vetovoimatekijänä olla myös esimerkiksi pienet ryhmäkoot päiväkodeissa ja kouluissa? Lapsen syrjäytymisvaara pystytään nykyään ennustamaan jo päiväkoti-ikäisistä lapsista. Riittävä tuki syrjäytymisvaarassa olevalle lapselle ja hänen perheelleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuottaisi taloudellisia säästöjä niin Vihdille kuin koko yhteiskunnalle, mutta erityisesti se olisi inhimillisesti parasta mitä kuntapolitiikalla voisi saada aikaan.

Olen heikomman puolella. En halua että vanhusten- ja vammaistenhoito sekä lastensuojelu on kenellekään tapa tehdä rahaa. Kunnat ulkoistavat edellä kerrottuja toimintoja säästääkseen. Pahimmillaan työt viedään halvempien työehtosopimusten piiriin yksityisille yrityksille, jotka koittavat minimoida henkilöstömäärän maksimoidakseen viivan alle jäävän tuloksen. Haluammeko, että näin hoidetaan vanhempamme, lapsemme, läheisemme ja viime kädessä myös itsemme? Kolme vuotta yksityisen, vanhempaintoimikunnan ylläpitämän päiväkodin puheenjohtajana on opettanut myös käytännössä, että yksityinen päiväkoti tekee sitä parempaa tulosta, mitä vähemmän aikuisia on pitämässä lapsista huolta. Vanhempien ylläpitämässä päiväkodissa on onneksi voinut panostaa riittävään määrään aikuisia, kun ei ole yksityistä omistajatahoa, jolle pitäisi taloudellista tulosta tehdä.

Olin kuntapolitiikassa mukana myös aiemmissa kotikunnissani Korpilahdella ja Jyväskylässä (2001 -2012). Yhdeksän välivuotta on tehnyt minusta keski-ikäisen (41-vuotias), perheellisen, rohkeamman ja toivottavasti myös neuvottelukykyisemmän. Politiikka, kuten myös kuntapolitiikka, on usein kompromisseja, mutta parhaimmillaan se on rohkeaa, eteenpäin katsovaa ja iloa tuottavaa.

Olen valmistunut lakimieheksi Lapin yliopistosta vuonna 2006 ja aloitin samana vuonna ammattiliitossa lakimiehenä. Viimeiset 6 vuotta olen ollut ammattiliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n puheenjohtaja. Ammattiliitossa saan tehdä arvojeni mukaista työtä ja olla aina heikomman puolella.