Unelmoin asuvani Nummelan keskustassa. Asun hissillisen talon ylimmässä kerroksessa. Ja asunnossani on hieno lasiparveke keskustan suuntaan. Siitä on mukava seurata, kuinka monta junaa päivässä ajaa Nummelan läpi. Lentokoneita on myös mukava seurata.
Olen melkein yhdeksänkymppinen. Huristan hissillä alakertaan ja lähden kahville naapurin kanssa. Alaspäin on mentävä hissillä, koska polveni on leikattu ja tekonivel ei oikein tykkää alaspäin kiipeämisestä. Ylöspäin portaat yritän kävellä, jos ei ole kovin painavaa ostoskassia mukana.
Nummelan keskustassa on mukava liikkua. Tutut kauppiaat tervehtivät. Kahviloita ja pikkuliikkeitä on lähellä ja kukkaistutuksia ja puistonpenkkejä levähtämistä varten. Katujen kulmat on muotoiltu siten, että rollaattorillakin selviää niistä eivätkä kauppakärryt takerru kiveyksiin. Asemantiellä on kauniin värisiä penkkejä ja kukkaistutuksia tiuhaan. Eli pidemmällekin kävelylenkille uskaltaa.
Ja melkein kävelymatkan päässä Pajuniityssä on Hyvinvointikeskus ja tilava uimahalli.
Uskon, että tämän unelman toteuttamiseksi kannattaa tehdä töitä. Ja uskon, että moni Nummelan asukas haluaa, että kuntamme tärkeimmässä taajamassa olisi kaunis, toimiva ja virkeä keskusta. Siihen on kuntamme panostettava kaavoituksen, maan hankinnan, kunnallistekniikan keinoin ja yhteistoiminnalla yritysten kanssa.
Viimeisimmät kommentit